Siirry pääsisältöön

Esikuvana muille

Joskus on aiheellista pysähtyä miettimään, miten hyvät olot kotimaassamme on verrattuna joihinkin muihin maihin.  Suomessa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja, sukupuolesta riippumatta. Kaikkialla maailmassa asiat eivät ole näin.
Hassiba Boulmerka aloitti juoksemisen vakavasti 10-vuotiaana vuonna 1978. Pian hän jo menestyi voittaen mitaleita alueellisella, kansallisella ja kohta myös kansainvälisellä tasolla. Hassiban ensimmäinen suuri kansainvälinen kilpailu oli Soulin olympiakisat 1988, joissa hän tippui 800 metrin ja 1500 metrin alkuerissä. Hassiban suorituskyky parani hitaasti. Hänen suuri läpimurtonsa tapahtui 1991. Ensimmäinen suuri menestys oli kultaisen liigan voitto Roomassa.

1991 Tokion MM-kisoissa Boulmerka pystyi lyömään kovat venäläiset Dorovskiknin ja Rogasnovan. Välimeren kisoissa Hassiban 800 metrin ja 1500 metrin näyttävä tuplavoitto ei antanut hänelle vain positiivista huomiota uskonnollisissa yhteisöissä. Algerian muslimiryhmät arvostelivat Hassibaa liiallisesta ruumiin paljastamisesta. Tappouhkauksien pelästyttämä Hassiba muutti Eurooppaan asumaan. Vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa Boulmerka taisteli kullasta kirien loppumetreillä voittoon ohi Rogasnovan sekä Kiinan 19-vuotiaan Qu Yunxian.V 


Seuraavan kirkkaimman mitalin hän taisteli vuonna 1995 Göteborgissa 1500 metrin finaalissa. Hassiba lopetti uransa vuonna 1997.
Hassiba on toteuttanut elämässään intohimoaan oman henkensäkin uhalla. Minulle hänen tarinansa symboloi päättäväisyyttä sekä tahtoa toimia esimerkkinä muillekin muslimimaissa eläville naisille. Maailma tarvitsee esikuvia.

Vesa Kerkkänen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lähtö

  Lähtö. Ihan ovella, vieressä. Se saa mieleni matalaksi, itkuiseksi, ahdistuneeksi. Kuin mustaakin mustempi pilvi olisi pysähtynyt, jämähtänyt kohdalleni koskaan lähtemättä pois. Se oli tullut jäädäkseen, pysyäkseen ikuisesti. Sen tuoma kylmyys, loputon rankkasade muistuttaa omia tuntemuksiani. Kyyneleet, ne surun tuomat kyyneleet löytävät helposti tiensä sinisiin silmiini. Itku, jonka loppua ei näy horisontissa. Ei vaikka miten katsookin kiikareilla. Paha olo on tullut siten jäädäkseen. Ei ole ulospääsyä.  Olen umpikujassa enkä tiedä mitä tehdä, minne mennä tai miten reagoida vallitsevaan tilanteeseen, joka on pelkästään itse aiheutettu. Omien väärien valintojen vuoksi minun on lähdettävä ja jätettävä taakseni kaikki se rakkaus, tärkeys sekä pysyvyys mitä minulla elämässäni on ja on ollut. Tietoisuus siitä saa oloni jo ennestäänkin huonommaksi.  Voiko tämän huonompaa oloa enää edes olla? Sitä en tiedä, vaikka miten olen yrittänyt sitä miettiä. Minun on sanottava hyvästi...

Hei, minun nimeni on huume

Tuhoan koteja, revin perheitä toisistaan, otan lapsia ja se on vasta alkua. Olen kalliimpaa kuin timantit ja kulta. Tuon suruja ja jos tarvitset minua muista, että olen helposti löydettävissä. Minä elän kaikkialla ympärilläsi, asun rikkaassa, asun köyhässä, asuin kouluissa ja kaupungeissa. Asun kaduilla ja ehkä jopa naapureissasi. Minun voimani on mahtava: kokeile niin näet, mutta jos sen teet, et voi koskaan olla varma, että emme enää koskaan päästä toisistamme irti. Voit yrittää minua kerran ja voisin antaa sinun mennä, mutta yritä minua kahdesti niin otan sielusi – olet omani, kun meillä on toisemme sinä varastat ja valehtelet vuokseni. Teet mitä sinun täytyy saadaksesi kokea minut uudestaan. Teet rikoksia, minun hurmani on sen arvioista. Sylissäni tunnet ilon. Sinä valehtelet vanhemmillesi. Voit varastaa isältäsi, kun näet heidän kyyneleensä sinun pitäisi tuntea surua, mutta minun valtani on niin suuri, että kauttasi vaikutan, jopa läheistesi elämään. Voit unohtaa oman moraalisi ...

Abebe Bikila: vaikeuksista voittoon

Urheilu kiehtoo minua, koska sarjataulukot ja kilpailut kätkevät taakseen mielenkiintoisia tarinoita ihmiskohtaloista. Urheilijoiden elämäntarinat alkavat erilaisista olosuhteista, mutta lopulta tahto voittaa ja menestyä nostaa huippuyksilöt samalle viivalle lähtökohdista huolimatta. Bikila vietti nuoruutensa paimenena Etiopiassa. 16-vuotiaana hän liittyi keisarilliseen armeijaan. Armeijassa Bikila osallistui maratonjuoksuihin ja voitti armeijan mestaruuskilpailut jääden kuitenkin varasijalle Rooman olympiajoukkueesta. Etiopian tunnetuimman urheilijan, Wami Biratun loukkaannuttua Bikila pääsi osallistumaan kisoihin. Bikila saapui Roomaan mukanaan vain yksi pari loppuun kulutettuja juoksukenkiä. Bikilä päätti osallistua olympialaisiin avojaloin, sillä surkeat kengät aiheuttivat rakkoja. Jännittävän kaksinkamppailun tuloksena Bikila voitti olympiakullan ranskalaisesta Rhaudt Ben Abessalemista. Köyhästä etiopialaisesta paimenesta tuli ensimmäinen afrikkalainen olympiavoittaja. Soihdun...