Siirry pääsisältöön

Esikuvana muille

Joskus on aiheellista pysähtyä miettimään, miten hyvät olot kotimaassamme on verrattuna joihinkin muihin maihin.  Suomessa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja, sukupuolesta riippumatta. Kaikkialla maailmassa asiat eivät ole näin.
Hassiba Boulmerka aloitti juoksemisen vakavasti 10-vuotiaana vuonna 1978. Pian hän jo menestyi voittaen mitaleita alueellisella, kansallisella ja kohta myös kansainvälisellä tasolla. Hassiban ensimmäinen suuri kansainvälinen kilpailu oli Soulin olympiakisat 1988, joissa hän tippui 800 metrin ja 1500 metrin alkuerissä. Hassiban suorituskyky parani hitaasti. Hänen suuri läpimurtonsa tapahtui 1991. Ensimmäinen suuri menestys oli kultaisen liigan voitto Roomassa.

1991 Tokion MM-kisoissa Boulmerka pystyi lyömään kovat venäläiset Dorovskiknin ja Rogasnovan. Välimeren kisoissa Hassiban 800 metrin ja 1500 metrin näyttävä tuplavoitto ei antanut hänelle vain positiivista huomiota uskonnollisissa yhteisöissä. Algerian muslimiryhmät arvostelivat Hassibaa liiallisesta ruumiin paljastamisesta. Tappouhkauksien pelästyttämä Hassiba muutti Eurooppaan asumaan. Vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa Boulmerka taisteli kullasta kirien loppumetreillä voittoon ohi Rogasnovan sekä Kiinan 19-vuotiaan Qu Yunxian.V 


Seuraavan kirkkaimman mitalin hän taisteli vuonna 1995 Göteborgissa 1500 metrin finaalissa. Hassiba lopetti uransa vuonna 1997.
Hassiba on toteuttanut elämässään intohimoaan oman henkensäkin uhalla. Minulle hänen tarinansa symboloi päättäväisyyttä sekä tahtoa toimia esimerkkinä muillekin muslimimaissa eläville naisille. Maailma tarvitsee esikuvia.

Vesa Kerkkänen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lähtö

  Lähtö. Ihan ovella, vieressä. Se saa mieleni matalaksi, itkuiseksi, ahdistuneeksi. Kuin mustaakin mustempi pilvi olisi pysähtynyt, jämähtänyt kohdalleni koskaan lähtemättä pois. Se oli tullut jäädäkseen, pysyäkseen ikuisesti. Sen tuoma kylmyys, loputon rankkasade muistuttaa omia tuntemuksiani. Kyyneleet, ne surun tuomat kyyneleet löytävät helposti tiensä sinisiin silmiini. Itku, jonka loppua ei näy horisontissa. Ei vaikka miten katsookin kiikareilla. Paha olo on tullut siten jäädäkseen. Ei ole ulospääsyä.  Olen umpikujassa enkä tiedä mitä tehdä, minne mennä tai miten reagoida vallitsevaan tilanteeseen, joka on pelkästään itse aiheutettu. Omien väärien valintojen vuoksi minun on lähdettävä ja jätettävä taakseni kaikki se rakkaus, tärkeys sekä pysyvyys mitä minulla elämässäni on ja on ollut. Tietoisuus siitä saa oloni jo ennestäänkin huonommaksi.  Voiko tämän huonompaa oloa enää edes olla? Sitä en tiedä, vaikka miten olen yrittänyt sitä miettiä. Minun on sanottava hyvästi...

Urheilun nurja puoli

Heidi Krieger, s. 20.7.1966, kilpaili DDR:n naisten yleisurheilujoukkueessa. Hänen paras saavutuksensa on Euroopan mestaruus vuonna 1986 Stutgartin kisoissa. Krieger, kuten monet muutkin johtavat DDR:n urheilijat aikanaan, oli mukana maan systemaattisessa doping-valmennuksessa. Kriegerille annettiin hänen tietämättään testosteronia sisältävää ainetta. Yleensä DDR:n edustusjoukkueisiin valikoituneet urheilijat päätyivät tehovalmennukseen jo hyvin nuorina. Osana valmennusta versoville urheilijatähdille jaettiin pieniä punaisia karamelleja, joka naisurheilijoiden kohdalla johti kehon maskuliinisoitumiseen. Tehovalmennuksella oli Kriegerin elämässä kauaskantoiset seuraukset; hän päätyi vaihtamaan miehistyneen olemuksensa sukupuolen pysyvästi muuttaen samalla nimensä Andreakseksi. Vuonna 2000 DDR:n urheilun pitkäaikainen ykkösjohtaja Manfred Ewald joutui vastaamaan valmennusmetodeistaan oikeudessa. Ewald sekä hänen apurinsa urheilulääkäri Höpner tuomittiin ehdonalaisiin vankeusrangaistuks...

Kokemusasiantuntija Mian kuulumisia / Poikkeuksellista toipumista

POIKKEUKSELLISTA TOIPUMISTA Tätä kirjoittaessani takana on pilvinen mutta raitis vappu. Nyt ulkona paistaa ihana kevätaurinko. Kuinka olenkaan kaivannut sitä tämän pitkän ja harmaan syksyn, talven ja keväänkin jälkeen! Ja juuri saadun tiedon mukaan puretaan osa rajoituksista! Nyt on hiukan helpompi hengittää, eikös vain. Kevätaurinkoa sinne tunnelin päähänkin. Tämä kevät jää mieliimme hyvin poikkeuksellisena. Vaikka kevätaurinko lämmittääkin jo mukavasti, eletään varjossa. Koronan varjossa. Tämä varjo on langennut jokaisen meidän päälle. Meidät on pysäytetty. Hekin, jotka ovat tottuneet pitämään ajatuksensa työssä, on nyt pakotettu pysähtymään. Ja jo liikkumisen rajoitukset, vapauteen puuttuminen, tuovat arkeen täysin uuden muodon. Kuntoutujalle, toipujalle, tuo korona omat yksilölliset haasteensa. Matalan kynnyksen paikat ovat sulkeneet ovensa ja samanaikaisesti mm. psykiatrinen hoito tapahtuu pitkälti etäkontaktien varassa. On kuin eläisimme liian pitkää heinäkuuta ja koko Su...